Olen käsitellyt sosiaalisen median käyttöä työelämään liittyen kahdessa edellisessä postauksessa. Koostan tähän postaukseen vielä lyhyen yhteenvedon, kuinka sosiaalista mediaa voisi mielestäni hyödyntää omalla alallani. Tarkastelen asiaa yksilö- sekä organisaatiotasolla. 

En tiedä kuinka yleistä on palkata työntekijä sosiaalisen median kautta tai tekeekö esimerkiksi työnantaja taustakartoitusta potentiaalisesta työntekijästä sosiaalisesta mediasta. Uskoisin, että ainakin joillakin aloilla tätä tehdään ja siihen suuntaan varmasti mennään entistä useammallakin alalla. Onhan sosiaalisen median alustoja luotukin juuri oman osaamisen ja asiantuntijuuden esille tuomisen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi juuri LinkedInissä voi luoda kontakteja ja kertoa omasta koulutuksesta, osaamisesta ja kiinnostuksen kohteista. Vaikka käyttäisi some-kanavaa, kuten Facebookia, pääasiassa vain yhteydenpidon välineenä ystäviin ja sukulaisiin, kannattaa kuitenkin pohtia myös sinne tehtävien päivitysten sisältöä, erityisesti työhön ja työnantajaan liittyen. 

Kuten aiemmissa postauksissa jo pohdinkin, sosiaalinen media on yrityksille, organisaatioille ja järjestöille valtavasti käyttäjiä tavoittava kanava. He voivat somen kautta lisätä tunnettavuuttaan, luoda kuvaa imagostaan, mainostaa ja ilmoittaa avoinna olevista työpaikoista. Itse työskentelen sosiaali- ja terveysalalla ja tällä alalla on paikoittain pulaa työntekijöistä. Sosiaalisen median avulla sote-työnantaja voi lisätä työpaikan houkuttelevuutta esittelemällä yksiköiden toimintaa sekä työntekijöitä, ja avartaa näin samalla mahdollisesti mielikuvia toiminnastaan. Sosiaali- ja terveysalan yritykset ja organisaatiot hyödyntävät somea myös tiedottamisessa ja terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä, esimerkkinä tietoiskujen jakaminen sairauksien ennaltaehkäisystä tai vaikkapa vertaistukiryhmistä.

Sosiaalisen median käyttö on kuitenkin myös taitolaji. Niin yksityishenkilön kuin yritysten ja organisaatioiden on hyvä pohtia sen käyttöä ja omia julkaisujaan. Julkaisussa on hyvä tarkastella viestintätyyliä ja julkaisun sisällön ymmärrettävyyttä. Huumori voi toimia monissa asioissa, mutta kaikkiin postauksiin se ei sovi. Sosiaali- ja terveysalalla on tärkeää muistaa myös vaitiolovelvollisuus. Työntekijä ei voi kertoa yksityiskohtaisesti työpäivästään, saati kertoa potilastapauksista. Onkin ehkä varmin tapa jättää työpäivään liittyvät päivitykset tekemättä. Työntekijä voi myös osaltaan vaikuttaa ihmisten mielikuvaan työnantajastaan. Positiivisten asioiden julki tuonnilla kohotetaan työnantajan imagoa, sen sijaan kritiikkiä annettaessa on hyvä pohtia tarkkaan, olisiko asia parempi käsitellä vain työnantajan kanssa, vai mitä julkisella kritiikillä on oikein tarkoitus hakea.

Usein nähdään linkitettyjä artikkeleita tai tutkimuksia jaettavan sosiaalisessa mediassa, myös sosiaali- ja terveysalalla. Näissä olisi hyvä pitää kuitenkin mielessä myös lähdekritiikki. Jos henkilö tai yritys jakaa tutkimuksen joltain "hömppä-sivustolta" vähentää se varmasti myös tämän jakajan luotettavuutta työelämässä. Päivitystiheys on mielestäni myös yksi tärkeä seikka työelämän some-käyttäytymisessä. Päivittäin useita päivityksiä pulppuava voi saada seuraajan kyllästymään, toisaalta taas yritys, joka tekee some-päivityksiä hyvin harvoin voi antaa itsestään passiivisen kuvan toimijana. Kultainen keskitie toimii tässäkin yhteydessä.

Näitä sosiaalisen median tehtäviä tehdessäni huomasin, että sosiaalisen median käyttöön yrityksille, organisaatioille ja työntekijöille löytyy kursseja, ohjeita ja neuvoja hyvin kattavasti. Hyvä niin, sillä kyllähän sosiaalinen media on nykyisin iso osa työelämää ja usean alan työntekijöiltä vaaditaan jo sen osaavaa ja ketterää käyttöä.

                                                                                                                                                                                            

               Ihanaa kesää!