torstai, 15. elokuu 2019

Miten hyödynnän sosiaalista mediaa tulevaisuudessa

Sosiaalisen median kurssi on loppusuoralla. On ollut mielenkiintoista pohtia omaa oppimista ja osaamista siihen liittyen. Paljon on tiedot ja taidot lisääntyneet kurssin myötä. Kurssin lopuksi oli tehtävänä pohtia, mitä mahdollisuuksia näen sosiaalisen median käytössä tulevaisuudessa. Miten esimerkiksi yksityishenkilönä sosiaalisen median käyttö vaikuttaaa ammatilliseen toimintaan yleisesti, onko viestiminen somessa liian negatiivissävytteistä, muuttuvatko sosiaalisen median kanavat liian nopeasti? Miten yksityishenkilöt voivat vaikuttaa yritysten näkyvyyteen sosiaalisessa mediassa?

Sosiaalinen media on isossa roolissa myös tulevaisuudessa. Uskon, että sen hyödyntäminen ammattilisesti tulee entisestään lisääntymään niin yksityishenkilöillä kuin organisaatioillakin. Ketterä somen käyttö on tulevaisuudessa varmasti yksi osaamisvaatimus työelämässä.

Sosiaalinen media voi olla yksi keino yksityishenkilöiden osallisuuden lisäämiseen yrityksen toiminnassa. Nykyisin esimerkiksi asiakkaiden palautteen anto ja vaikkapa toiveet uusista tuotteista yritykselle sosiaalisen median kautta ovat jo arkipäivää. Näitä asioita kehittämällä ja syventämällä voidaan saada yksityishenkilöille kokemus yhteisöllisyydestä ja vaikuttamisesta organisaation toimintaan.

Yksityishenkilöt ovat nykyisin myös avainasemassa vaikuttamassa yritysten näkyvyyteen -niin hyvässä kuin pahassa. Kun asiakas antaa palautetta julkisesti somessa, tavoittaa se valtavan käyttäjäryhmän. Valitettavasti moni "tarttuu kynään" herkemmin saatuaan huonoa tai epäoikeudenmukaista palvelua. Toisaalta olen onneksi huomannut, että juurikin somen ansiosta nykyisin ehkä kehutaan ja kiitetään aiempaa herkemmin.

Palautteiden perusteella moni käyttäjä muodostaa yrityksestä mielikuvan, joten julkinen palaute saa yrityksen herkemmin kehittämään ammatillista toimintaansa. Yksityishenkilöllä voi siis jo nykyisin olla paljonkin vaikutusta organisaatioiden toimintaan.

Sosiaalinen media voi toimia myös tiedottamiskanavana yksityishenkilön ja organisaation välillä. Esimerkiksi omaan alaani (sosiaali- ja terveysala) liittyen some voi lisätä yksityishenkilön tietämystä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä.

Sosiaalisen median kanavia on nykyisin paljon tarjolla. Niillä on paljon erilaisia käyttötarkoituksia ja kohderyhmiä. Tällaisena, vain muutaman some-kanavan säännöllisenä käyttäjänä koen, että erilaiset some-ympäristöt muuttuvat ja lisääntyvät ehkä liiankin nopeasti. Pohdin, että jäänkö joistakin asioista pimentoon, erityisesti ammatillisesti, jos en kuuluisi vaikka Twitteriin tai LinkedIniin.

Tämän kurssin myötä olen myös herännyt pohtimaan, että sosiaalisen median pelisäännöt ja tietosuoja-asioiden perusteet ovat nykyisin jo lähes osa yleissivitystä, mutta kuinka moni niihin arkikäytössä perehtyy paremmin. Näihin liittyviä kursseja on ehkä tulevaisuudessa lisää tarjolla myös yksityishenkilöille esimerkiksi yhdistysten ja seutuopistojen toimesta.



maanantai, 24. kesäkuu 2019

Työyhteisön pelisäännöt sosiaalisen median käytölle

Nykyisin jo moni organisaatio on laatinut omalle työyhteisölleen sosiaalisen median käytön pelisäännöt. Itselleni tutustumieni sääntöjen sisältö oli tuttua, mutta en ollut tullut ajattelleeksi aiemmin, että löytyvätkö vastaavat säännöt esimerkiksi omalta työnantajaltani. Uskoisin kyllä löytyvän. Löytyykö sinun työpaikaltasi sosiaalisen median käytön pelisäännöt?

Tutustuin Tays:n (Tampereen yliopistollisen sairaalaan, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin) työyhteisölle laadittuihin sosiaalisen median käytön pelisääntöihin. Pelisäännöissä kerrotaan, kuinka Tays viestii organisaationa, missä somekanavissa ja mille kohderyhmälle mikäkin somekanava on organisaatiossa suunnattu. Tays käyttää sosiaalista mediaa yhteistyössä viestintäpalveluiden kanssa, sisällöntuottajia voi olla eri yksiköistä. Ohjeiden keskeisimpinä viestinä on kertoa sairaanhoitopiirin sosiaalisen median käytön tavoitteista ja toimintaperiaatteista sekä opastaa työntekijöitä sosiaalisen median käytössä työ- ja vapaa-ajalla. Ohjeet kannustavat työntekijää tuomaan esille omaa asiantuntemustaan mediassa, mutta muistuttavat samalla, että työntekijän on muistettava, että työhön tai työnantajaan liittyvissä julkaisuissa hän edustaa myös työnantajaansa ja työyhteisöään. Ohjeisssa muistutetaan myös salassapitovelvollisuudesta. Työajalla työhön kuulumaton sosiaalisen median käyttö on Tays:ssa kiellettyä.

Uskon, että isoissa organisaatioissa toimii yllä mainittu viestintäpalvelu, joka laatii säännöt sosiaalisen median käytölle. Heillä on ajantasaisin tieto aiheesta ja esimerkiksi siihen liittyvästä lainsäädännöstä. Pelisäännöt hyväksyy ja niistä vastaa organisaation ylin johtoporras.

Mielestäni nämä Tays:n ohjeet sisälsivät juuri ne olennaiset asiat, mitä organisaation on huomioitava sosiaalisen median käytön pelisäännöissä. Ohjeet olivat selkeät ja helppolukuiset. Tästä linkistä voit käydä itse tutustumassa niihin: https://www.tays.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto_ja_paatoksenteko/Saannot_ja_ohjeet/Sosiaalisen_median_ohje(51946)

 

 

 

maanantai, 24. kesäkuu 2019

Digitaalinen identiteetti

Identiteetti tarkoittaa muun muassa ajatusta itsestä, omista arvoista ja tavoitteista. Mutta mitä tarkoittaa digitaalinen identiteetti? Entä mitä tietoja minusta voi löytää internetistä? Näitä asioita pohdin tässä sosiaalisen median kurssin tehtävässä.

Digitaalinen identiteetti tarkoittaa tietoa, joka on henkilöön itseensä liittyen löydettävissä internetistä. Onkin syytä pohtia tarkkaan mitä netissä julkaiset, kommentoit tai muuten lataat. Tutkimusten mukaan moni sanoo päivittäneensä nettiin jotain sellaista, mitä ei haluaisi esimerkiksi nykyisen tai tulevan työnantajansa lukevan. Myös joku toinen voi ladata jotain sinuun yhdistettävää tietämättäsi. Siksi olisikin tärkeää tutkia säännöllisesti eri hakukoneita ja eri menetelmiä käyttäen, mitä itsestään on löydettävissä internetistä.

Mielenkiinnolla aloin "googlaamaan" itseäni. Kokeilin myös kuvahakua. Olin yllättynyt, että en löytänyt kuin oman facebook- sekä LinkedIn-profiilini. Lisäksi toki myös osoitetietojen hakukoneella löytyi omat yhteystiedot. Olin melko varma, että esimerkiksi nykyisen tai entisten työpaikkojeni kautta saattaisi oma nimi esiintyä jossain, mutta en ainakaan löytänyt tällä selailulla mitään. En myöskään harrasta mitään sellaista, mikä sisältäisi esimerkiksi kilpailutoimintaa, jolloin varmasti omalla nimellä löytyisi kisatuloksia. Kokeilin hakua myös entisellä sukunimelläni, josko löytyisi vaikka jotain nuoruuteen tai lapsuuteen liittyviä linkkejä, mutta tämäkään haku ei tuottanut tulosta. Olin tästä ihan huojentunut, sillä koen, että nykyisin kirjautuessa eri palveluihin ja sovelluksiin, joutuu antamaan suostumuksen erilaisiin oikeuksiin sovelluksen ylläpitäjille. Ehdot ovat pitkiä tekstejä, joten usein ne ainakin minulta jäävät lukematta, ehkä monelta muultakin?

Facebookista toki löytyy omia kommentointejani eri ryhmistä hakemalla. Itselläni ryhmät ovat pääasiassa erilaisia kirppisryhmiä. Silloin tällöin selaan myös omaa seinääni pitkälle taaksepäin, muistellakseni millaisia julkaisuja olen tehnyt vaikkapa viisi vuotta sitten. Ajatusmaailma saattaa kuitenkin vuosien saatossa muuttua ja kehittyä. Facebookista omat päivitykset ja kommentit ovat kuitenkin helposti poistettavissa. Itse en ole kokenut onneksi tarpeelliseksi poistaa mitään. Uskon, että olen osannut ajatella melko kriittisesti aina sitä, mitä kannattaa sosiaaliseen mediaan kirjoitella. Ja vaikka olen asettanut omat yksityisyysasetukset esimerkiksi Facebookissa tarkasti, ajattelen silti, että kaikki mitä nettiin laitan, voi silti päätyä täysin julkiseksi.

Miten sitten julkisuuden henkilöiden digitaalinen identiteetti? Ihmiset muodostavat mielikuvan julkisuuden henkilöstä sen perusteella mitä lehdistä tai netistä lukevat. Sosiaalisen median avulla voidaankin myös tarkoituksella luoda sosiaalista identiteettiä omien julkaisujen avulla. Esimerkiksi bloggaajien uskon tekevän näin, julkaisemalla kuvia ja päivityksiä omasta elämästä, jotka tukevat oman blogin keskeisiä aiheita ja haluttua imagoa. Todellinen arki on käytännössä varmasti paljon muutakin kuin mitä someen tai julkisuuteen jaetaan. Toisaalta julkkisten on varmasti mahdotonta poistaa mitään kielteistä omasta internetjulkaisujen historiastaan, sillä niitä on varmasti esimerkiksi jaettu somessa jne.

Sosiaalinen media ja internet ovat nykyisin niin arkisia asioita suurelle osalle väestöä, että voi herättää kummastusta, jos joku julkisuuden henkilö ei somesta löydy. Varsinkin poliitikkojen oletan luonnollisesti somesta löytyvän, sillä pidän tärkeänä, että he tuovat omia näkemyksiään ja omaa identiteettiään julkisesti esille, että äänestäjä voi arvioida kohtaavatko esimerkiksi heidän arvonsa keskenään. Sitten taas vaikkapa jonkin yrityksen johtaja voi mielestäni yksityishenkilön tavoin päättää some-aktiivisuutensa. Omalla some-käyttäytymisellään voi luoda positiivista mainosta yritykselleen, mutta myös negatiivista. Yritysjohtajan digitaalinen identiteetti voi siis poliitikon tavoin olla merkittävässä roolissa menestyksen kannalta. Toisaalta vaatii myös rohkeutta jättäytyä tänä päivänä somen ulkopuolelle.

Minkälainen on sinun digitaalinen identiteettisi? Käyhän kurkkaamassa, mitä sinusta löytyy internetistä.

saana.jpg

Lähteet: http://www.webopas.net/digitaalinen_identiteetti.html  
https://www.verke.org/wp-content/uploads/2016/01/Lehtikangas-Identiteetti-vuorovaikutus-ja-toimijuus-verkossa.pdf
http://aaltodigiviestinnankurssi.blogspot.com/2017/03/some-identiteetin-peilina.html




perjantai, 21. kesäkuu 2019

Tietosuoja hoitotyössä

Tietosuoja-termi on nykyisin jo monelle tuttu riippumatta millä alalla työskentelee. Henkilötietoja kerätään monessa yhteydessä, vaikkapa ihan vain harrastustoiminassa tai pankkitiliä avatessa. Henkilötietojen käsittelyä ohjaa lait ja asetukset. On olemassa tarkat kriteerit esimerkiksi sille, kuinka henkilötietoja säilytetään tai kuka saa tietoja käsitellä ja mihin tarkoitukseen niitä voidaan käyttää. Nykyisin, kun henkilötietoja tallentuu mitä moninaisempiin paikkoihin, voisi yksityishenkilöidenkin olla hyvä perehtyä aiheeseen ja oikeuksiinsa paremmin esimerkiksi tätä kautta: https://tietosuoja.fi/etusivu. Käsittelen kuitenkin tässä kirjoituksessa tietosuoja-asioita hoitotyön näkökulmasta.

Meillä oli tehtävänä etsiä netistä oman alan keskusteluja tietosuojaan liittyen ja osallistua keskusteluun. Hoitoalalla työskennellessäni tietosuoja-aihe on melko yleinen keskustelun aihe. Hoitotyössä tietosuoja-asiat ovat erityisen tarkkoja, siksi se varmasti puhuttaakin paljon. Olen huomannut, että vaikka näitä asioita ohjaa lait ja asetukset, niin silti niitä noudatetaan ehkä hieman kirjavasti. Osa on hyvin tarkka salassapitosäädöksistä ja tietojen käsittelystä, osa liikkuu mielestäni välillä harmaalla alueella. Olen pohtinut voiko siihen liittyä tiedon puute. Tietosuoja-asioita on varmasti käyty läpi eri tavalla ammatillisissa opinnoissa viimeisen viiden vuoden sisällä valmistuneen opinnoissa kuin vaikkapa 20 vuotta sitten valmistuneella. Toisaalta työnantaja on velvollinen järjestämään tietoturvakoulutuksia, samoin kuin työntekijä on velvollinen ylläpitämään osaamistaan muun muassa tietoturvaankin liittyen. Aiheesta löytyy yksi keskustelu täältä: https://hoitajat.net/forums/topic/28694-osoitetietojen-tietosuojasta/  

Toisessa keskustelussa pohdittiin erilaisia potilastilanteita tietosuojaan liittyen sekä hoitotyöntekijän työhön liittyviä some-julkaisuja. Keskustelu löytyy täältä: https://hoitajat.net/forums/topic/67727-tietosuoja/#comment-308734. Itse jäin keskustelun myötä pohtimaan hoitotyön näkyväksi tekemistä somen avulla. Olen kuitenkin edelleen sitä mieltä, että työntekijän on varmempi jättää työhön liittyvät päivitykset tekemättä, ettei vahingossa eksy edes harmaalle alueelle julkaisuissaan, tai ettei some ala viedä työaikaa. Toki vaikkapa tauolla otettu kuva kahvipöydästä tai yleinen kannanotto palkkaukseen ei varmasti riko mitään sääntöjä. Mutta hoitotyön näkyväksi tekeminen somen avulla voisi olla suunnitellusti ja hallitusti tehtynä ihan positiivinen juttu. Yksiköllä voisi olla oma käyttäjäprofiili, joka voisi tehdä työhön ja työnkuvaan liittyviä päivityksiä, salassapitosäädökset tietenkin huomioiden. Kuvissa ei siis saa vilahdella potilaita, mutta vuoro sisältää yleensä myös paljon muutakin, kuten lääkkeenjakoa, kirjaamista, raporttia jne. Tämän käyttö vaatisi tosiaan tarkkaan laaditut säännöt ja ohjeet yksikköön.

Tehtävän myötä olen myös pohtinut työntekijän omaa tietosuojaa. Tässä siitä pari esimerkkiä:

Potilastyössä esittelen itseni potilaalle. Mielestäni potilaan oikeus on tietää, kuka häntä hoitaa. On kuitenkin tilanteita, jolloin haluaisi esiintyä vain pelkällä etunimellä. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi silloin, jos potilas käyttäytyy arvaamattomasti ja asustelee vieläpä vaikka samalla pienellä paikkakunnalla. Missä menee potilaan oikeuden ja työntekijän oikeuden raja?    

Joissakin työyksiköissä voi olla henkilöstön käytössä lista, jossa on jokaisen yksikön työntekijän henkilökohtainen puhelinnumero, esimerkiksi äkillisten vuoromuutosten tiedusteluun liittyen. Ymmärrän tämän aiheellisuuden, se helpottaa työyhteisön työtä, jos esimerkiksi illalla pitää järjestellä seuraavan päivän vuoroja äkillisen poissaolon ja sijaispulan takia. Toisaalta myös kyseenalaistan samalla. Itselleni ei ole koskaan asia aiheuttanut harmia, mutta haluaako jokainen, että oma -mahdollisesti salainenkin - puhelinnumero voi olla kymmenien tai satojenkin ihmisten saatavilla. Ehkäpä tässä tapauksessa työntekijä voi toki kieltää numeronsa julkaisun.

Tietosuoja-asiat ovat laajoja kokonaisuuksia, ja kosketttavat nykyisin meistä jokaista. Tässä kirjoituksessa oli vain muutama pieni esimerkki ajatuksia herättämään. 




tiistai, 11. kesäkuu 2019

Yhteenveto sosiaalisen median hyödyntämisestä alallani

Olen käsitellyt sosiaalisen median käyttöä työelämään liittyen kahdessa edellisessä postauksessa. Koostan tähän postaukseen vielä lyhyen yhteenvedon, kuinka sosiaalista mediaa voisi mielestäni hyödyntää omalla alallani. Tarkastelen asiaa yksilö- sekä organisaatiotasolla. 


En tiedä kuinka yleistä on palkata työntekijä sosiaalisen median kautta tai tekeekö esimerkiksi työnantaja taustakartoitusta potentiaalisesta työntekijästä sosiaalisesta mediasta. Uskoisin, että ainakin joillakin aloilla tätä tehdään ja siihen suuntaan varmasti mennään entistä useammallakin alalla. Onhan sosiaalisen median alustoja luotukin juuri oman osaamisen ja asiantuntijuuden esille tuomisen mahdollistamiseksi. Esimerkiksi juuri LinkedInissä voi luoda kontakteja ja kertoa omasta koulutuksesta, osaamisesta ja kiinnostuksen kohteista. Vaikka käyttäisi some-kanavaa, kuten Facebookia, pääasiassa vain yhteydenpidon välineenä ystäviin ja sukulaisiin, kannattaa kuitenkin pohtia myös sinne tehtävien päivitysten sisältöä, erityisesti työhön ja työnantajaan liittyen. 

 

Kuten aiemmissa postauksissa jo pohdinkin, sosiaalinen media on yrityksille, organisaatioille ja järjestöille valtavasti käyttäjiä tavoittava kanava. He voivat somen kautta lisätä tunnettavuuttaan, luoda kuvaa imagostaan, mainostaa ja ilmoittaa avoinna olevista työpaikoista. Itse työskentelen sosiaali- ja terveysalalla ja tällä alalla on paikoittain pulaa työntekijöistä. Sosiaalisen median avulla sote-työnantaja voi lisätä työpaikan houkuttelevuutta esittelemällä yksiköiden toimintaa sekä työntekijöitä, ja avartaa näin samalla mahdollisesti mielikuvia toiminnastaan. Sosiaali- ja terveysalan yritykset ja organisaatiot hyödyntävät somea myös tiedottamisessa ja terveyttä ja hyvinvointia edistävässä työssä, esimerkkinä tietoiskujen jakaminen sairauksien ennaltaehkäisystä tai vaikkapa vertaistukiryhmistä.

Sosiaalisen median käyttö on kuitenkin myös taitolaji. Niin yksityishenkilön kuin yritysten ja organisaatioiden on hyvä pohtia sen käyttöä ja omia julkaisujaan. Julkaisussa on hyvä tarkastella viestintätyyliä ja julkaisun sisällön ymmärrettävyyttä. Huumori voi toimia monissa asioissa, mutta kaikkiin postauksiin se ei sovi. Sosiaali- ja terveysalalla on tärkeää muistaa myös vaitiolovelvollisuus. Työntekijä ei voi kertoa yksityiskohtaisesti työpäivästään, saati kertoa potilastapauksista. Onkin ehkä varmin tapa jättää työpäivään liittyvät päivitykset tekemättä. Työntekijä voi myös osaltaan vaikuttaa ihmisten mielikuvaan työnantajastaan. Positiivisten asioiden julki tuonnilla kohotetaan työnantajan imagoa, sen sijaan kritiikkiä annettaessa on hyvä pohtia tarkkaan, olisiko asia parempi käsitellä vain työnantajan kanssa, vai mitä julkisella kritiikillä on oikein tarkoitus hakea.

Usein nähdään linkitettyjä artikkeleita tai tutkimuksia jaettavan sosiaalisessa mediassa, myös sosiaali- ja terveysalalla. Näissä olisi hyvä pitää kuitenkin mielessä myös lähdekritiikki. Jos henkilö tai yritys jakaa tutkimuksen joltain "hömppä-sivustolta" vähentää se varmasti myös tämän jakajan luotettavuutta työelämässä. Päivitystiheys on mielestäni myös yksi tärkeä seikka työelämän some-käyttäytymisessä. Päivittäin useita päivityksiä pulppuava voi saada seuraajan kyllästymään, toisaalta taas yritys, joka tekee some-päivityksiä hyvin harvoin voi antaa itsestään passiivisen kuvan toimijana. Kultainen keskitie toimii tässäkin yhteydessä.

Näitä sosiaalisen median tehtäviä tehdessäni huomasin, että sosiaalisen median käyttöön yrityksille, organisaatioille ja työntekijöille löytyy kursseja, ohjeita ja neuvoja hyvin kattavasti. Hyvä niin, sillä kyllähän sosiaalinen media on nykyisin iso osa työelämää ja usean alan työntekijöiltä vaaditaan jo sen osaavaa ja ketterää käyttöä.

                                                                                                                                                                                            
hiekkaranta.jpg
               Ihanaa kesää!